7 PÄIVÄÄ SULJETULLA OSASTOLLA

Hänellä oli pitkä vaalea tukka, joka reunusti hänen kapeita kasvojaan. Hän laahusti pitkin käytävää katsoen ei minnekään. Hän puhui ikään kuin itsekseen, sanomatta kuitenkaan sanaakaan. Siinä hän oli, edessäni, mutta silti jossain tavoittamattomissa, ensimmäinen ihminen, jonka kohtasin kirjautuessani sisälle suljetulle osastolle.

Se oli harmaa marrraskuinen torstai päivä, kun sille samalle käytävälle saavuin minäkin.

Linkki tekstiin:

https://tahtomisentarkoitus.com/7-paivaa-suljetulla-osastolla/

Kaikki mitä tahdot on pelon toisella puolella

Tiedätkö sen onnellisen tunteen, jolloin toivot, että aika pysähtyy? Hetken jolloin kaikki on yksinkertaisesti niin hyvin, ettet toivo minkään olevan mitenkään toisin. Toivon, että tiedät.

Moni meistä kuitenkin niinä hyvinäkin hetkinä tahtoo jotain mikä täydentäisi jo olemassa olevaa onnea. Olen itse usein kokenut tuon tahtomisen jopa uuvuttavana ja yrittänyt sulkea siltä silmäni ja sieluni. Harvoin siinä onnistuen. Se mikä sisältä kumpuaa, sitä harvoin saa huutamalla häipymään.

Linkki tekstiin:

https://tahtomisentarkoitus.com/kaikki-mita-tahdot-on-pelon-toisella-puolella/

4 ASIAA JOTKA SURU OPETTI

Hyökyaallon alle jääminen, kuivalla maalla. Siltä tuntuu luopuminen vastoin omaa tahtoaan. Joku meistä joutuu luopumaan perusterveydestään vakavan sairauden saapuessa, toinen omasta tahdostaan, koska häntä on lyöty yhden kerran liikaa, jonkun tahtomista testataan niinä hetkinä kun rakkaus tekee hiljaista kuolemaa ja pitää itkeä piilossa, tietoisena siitä, että ollaan lähellä luopumista ja moni meistä saa kunniavieraakseen elämänmittaisen surun sinä hetkenä kun joutuu katsomaan enkelin nousevan siivilleen.

Meidän enkeli nousi siivilleen 1.7.2010.

Linkki tekstiin:

https://tahtomisentarkoitus.com/4-asiaa-jotka-suru-opetti/

ARKISTO